perjantai 29. maaliskuuta 2013

Hippiäinen baanailee

Keskiviikkona kävi tuuri ja päästiin kerran treenailemaan agilitya ennen sunnuntain kisoja. Pitkä tauko ei kuitenkaan ole pyyhkinyt Hipin muistikortilta mitään agilityyn viittaavaa vaan meno tuntui ihan samalta kuin silloin joskus kauan aikaa sitten :) Hallissa oli valmiina rata jota sitten tehtiin kerran. Ekalla vedolla Hippi juoksi jostain syystä kolmantena olleen A:n ohi mutta se voidaan laskea tauon piikkiin, siitä uusi yritys ja sitten jo nollalla läpi. Yksi kohta levähti pahasti mutta siihen saatiin vinkkinä kokeilla persjättöä jolla kaarteet normalisoituivat hippimäisen minimaalisiksi. Muutaman kerran palkkailin vielä puomia ja parit kulmat kepeille niin se oli sitten siinä. Hyvillä mielin kisoihin, ei sieltä mitään tarvitse odottaa mutta onpahan taas hauska päästä kisaamaan vaikka tämä 8 kuukauden totaaliloma agilitysta onkin ollut yllättävän helppoa ja mukavaa. Ja kisapuomia en jaksa enää miettiä sitten pätkääkään. Hippi saa tehdä niitä reunalla roikkuvia 2on2offeja kunhan ei ihan villiksi heittäydy.

Eilen oli koirien huoltopäivä manuaaliterapeutti Anna Hammarenin luona All Fur Dogzissa. Ajat oli varattu Hipille ja Pandalle mutta koska Hippi oli ihme ja kumma erittäin hyvässä kunnossa ja sen hoito oli nopeammin ohi niin Kirppukin pääsi käsittelyyn. Hipillä oli etuosa hyvänä, ainoastaan lantio oli hieman huonosti liikkuva mutta sekin saatiin hyvin auki ja koira letkeäksi! Panda sen sijaan oli aika kankeana... Tosin olisi pitänyt ottaa videolle alun tutkiminen missä näkyi tämä jäykkyys ja hoidon jälkeinen tila missä koko koira oli joka suuntaan joustava lötkö. Ihan käsittämätöntä. Annakin sanoi että tällaiset muutokset ovat työn parhaita puolia kun koira todella vastaa hoitoon. Kirppukin oli vähän jäykkä mutta sekin saatiin vetreämmäksi. Nyt on mummelinkin parempi kipitellä! Vielä tarttis Flow kiikuttaa huoltoon, se kun viettää niin hasardia elämää eikä lenkeillä säästellä kroppaa...

Annalta ajelimme Lauttasaareen Karon kanssa lenkkeilemään. Tosin vain Flow pääsi mukaan ja sheltit jäivät lepäilemään autoon. Käytiin jäällä lenkillä ja ottamassa valokuvia. Hurjan näköistä kun parinkymmenen metrin päässä oli meri ihan auki mutta kyllä se jää onneksi kesti. Flowlla oli niin hauskaa Kriisin, Shokin ja Draaman kanssa. Tosin vähän pitää edelleen katsoa perään ettei Flow ihan kamalasti innostu pentua pyörittämään, kokoeroa kun on vielä jonkun verran. Tässä vähän kuvia vesseleiden menosta





Jes, lapselta saatu lelu varastettua!








Nää liikkuu tälleen synkronoidusti






Tää Draama-pentu on kyllä luvattoman suloinen!


Tuuli niin kovasti että korvatkin taipuivat




Jäällä on kyllä niin ihana lenkkeillä, ainoa miinuspuoli oli kauhea tuuli mutta kaikkea ei voi saada ;) Kiitos Karolle lenkkkiseurasta!

Niin ja Flow lähestulkoon osaa nyt toisenkin takajalan noston, tää puoli oli sille selkeesti hankalampi ehkä jo senkin takia että tarjosi niin hanakasti ekaks opittua. Nyt kuitenkin nostaa jalan käskystä kun targetti on vieressä mutta se on vielä haastavaa että osaisi peräjälkeen nostella eri jalkoja. Eiköhän se senkin kohta kuitenkin opi. Pistetään tähän muistiin käskysanat jos ne itse joskus unohdan, pitäisi muutenkin kirjoittaa useammin käskyt ylös jottei tarvitse sitten päätä raapia että mikäs tää olikaan. Eli oej tassu, vej toinen, otj foot ja vtj andra.
Hippi taasen ei edelleenkään osaa ristiä tassuja ilman targettia :D Sen sijaan se osaa ketjun jossa pikaisesti ristitään tassut ja sitten työnnetään nenä targettiin, muristaan ja heilutetatan villisti häntää. Mihinköhän sellaista tarvitsisi ja mikä sen tempun nimi voisi olla?

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kaikkea vähän

Alkuun terveystulokset eiliseltä. Flow käväisi silmätarkissa eikä mitään löydöksiä ollut, terveet simmut tyypillä. Hyvähyvä. Luustokuvaukset olis tarkoitus tehdä keväällä.

Flown kanssa voi myös pistää raksin seinään sillä raahasin vihdoinkin autosta 2X2-kepit sisälle, vastahan ne viitisen kuukautta siellä elelivät. Mulla ei ole minkäänlaista ohjeistusta tuohon touhuun, lähinnä olen katsonut youtubesta parin minuutin pätkiä jossa parin alkutoiston jälkeen pompataan suoraan valmiiseen lopputulokseen vähän tähän tyyliin. Katotaan kuin kauan ton syysteemin kanssa jaksaa tuusata, ainahan voi sitten siirtyä vaikka verkkoihin ja ohjureihin. Ja hiphei, sen lisäksi että kepakot on raahattu sisälle, olemme myös treenanneet kerran. Ihan vaan ekasta portista läpimenoja ilman sen kummempia kulmia. Alkuun Flow halusi tietysti kiertää koko paskan mutta meni muutaman kerran (vahingossa) oikeinkin. Ei todellakaan saanut mitään hajua touhusta tuon ekan kerran perusteella. Onhan sisällä toki aina vähän haasteellista noiden porttien kanssa pelleillä mutta ulkona on niin liukasta.

Eilen oli vuorossa taas pala koiratonta elämää kun oltiin työkaverin kanssa kuuntelemassa Aholaa. On se hyvä. Veemäistä oli etsiä (ilmaista) parkkipaikkaa Hesan keskustassa, etenkin kun suurin osa kadun varsista oli lumen peitossa. Ja seuraava veetutuksen aalto kävi kotimatkalla kun kolmen aikaan yöllä posottelin kehä III:lla ja RÄPS suoraan kameraan. Enkä oo edes ihan varma paljonko oli ylinopeutta joten kirjettä odotellessa. Ihan kun tähän konkurssiin tarttis jotain sakkolappuja. Mitä opin tästä? En mitään. No ehkä sen että pitäis paremmin muistaa noiden kameroiden paikat ja hiljentää sitä ennen...

Muutaman tunnin yöunilla lähdettiin tänään reippahasti oman seuran match showta kannattamaan. Tänään oli Kirpun vuoro päästä kehään patsastelemaan. Harmillisesti veteraaneille ei ollut omaa kehää joten Kirppu pääsi pieniin koiriin jopa 14 vuotta nuorempien koirien sekaan :D No eihän siinä mitään, mallikkaasti mummeli hoiti oman hommansa. Jos ei nassu olisi noin harmaa niin ei Kirpusta kyllä käytöksestä tai liikkeistä osaisi ikinä sen ikää arvata. Kirppu sai punaisen nauhan ja punaisten kehässä valittiin kuuden joukkoon mutta lopullista sijoitusta ei tullut. Hienosti meni mummukalla! Jäätiin katselemaan vielä kehiä loppuun asti jotta pääsi häiriöön treenailemaan Hipin ja Flown kanssa. F on kyllä hassu tyyppi, se on aivan mahdoton kimpoilija hihnassa ollessaan, haluaisi pussata ja halailla kaikki ihmiset ja koirat mutta kun sen päästää hihnasta irti, napsahtaa se sellaiseen työtilaan eikä sitä silloin voisi mikään häiritä. Toinen asia mistä Flow saa pisteet kotiin on se että odottelee tosi kiltisti seinään sidottuna kun sillä aikaa kun Hippi tekee. Ei vingu, kilju tai rieku vaan istuu kiltisti katselemassa. Hippi puuhasteli omien temppujensa parissa, lähinnä vaan sitä häiriössä tekemistä, ihmisiä ja koiria kun oli joka puolella. Eikä se häiriötä ottanut. Välillä piti katsoa ettei peruuta ketään päin, muuten keskittyi pelkkään tekemiseen. BIS-kehän aikana järjestäjät yllättivät mummukoiran ja Kirppu sai kunniapalkinnon koska oli vanhin osallistuja. Ja Kirppu oli tohkeissaan koska sai taas nakkia kehässä pyörähtäessään. Nähtiinpä mätsärissä Maj-Pesonen ja Hanna, olipa kiva nähdä teitä pitkästä aikaa :) Majsta on kuoriutunut varsinainen kaunotar!

Tänään käytiin vielä illalla treenaamassa pieni pätkä tokoa pitkästä aikaa. Flown kanssa tein kaukojen alkeita ja seuraamista, muuta ei oikein viitsinyt tehdä koska kenttä oli niin jäässä. Hippi yrittää edelleen oppia hillitsemään itseään seuraamisessa, tuo selän takaa palkkaaminen on onneksi parantanut seuraamista tosi paljon. Enää ei ilmene niin pahaa keulimista. Myös Hippi sai tehdä kaukoja. Oli unohtanut maasta seisomaan nousun ja tarjosi siihen taas kumartamista niin itsepäisesti että piti mennä melkein nenän eteen auttamaan apina ylös. Jösses miten monimutkaiset (tai sitten yksinkertaiset) piuhat voi pienen koiran päässä risteillä!


Ai niin, ostin perjantaina lisenssin tälle vuodelle ja ilmoitin Hipin agilitykisoihin. Ens sunnuntaina loppuu 8 kuukauden kisatauko ja päästään pitkästä aikaa baanalle! Kuin jännää!





maanantai 18. maaliskuuta 2013

Vielä mucoseelesta

Enpä ole tainnut muistaa laittaa tänne patologin tulosta sappirakosta! Eipä siinä ollut mitään uutta ja ihmeellistä, lähinnä se että maksabiobsiassa oli merkkejä ärtymisestä eli sappirakko oli kuitenkin tihkuttanut sisältöä. Tiktak-aikapommi ei siis ollut todellakaan kaukana, luojan kiitos tuo operaatio tehtiin. Tämän jälkeen olen ehdottomasti sitä mieltä ettei oireetonta mucoseelea kannata jäädä seuraamaan! Leikkaus on kyllä se oikea hoitovaihtoehto.



Nyt kun operaatiosta on kulunut puolisentoista kuukautta, ei voi kuin olla tyytyväinen miten hyvin ja nopeasti toipuminen loppupeleissä sujui. Hippihän on jo melkein kuukauden elellyt ihan normaalia, riekkuvaista elämää, juossut Flown kanssa ja muutenkin nauttinut elämästään.



Agilitya ei olla vielä treenattu mutta olen miettinyt että ehkä kokeillaan paria starttia pääsiäisenä :) Sitä ennen ei ehkä ehditä käydä hallilla mutta ollaanhan me tänä vuonna kerran tehty agilitya, tammikuussa ;) Kyllähän Hippi muistaa ja osaa. Perjantaihin asti on aikaa harkita tätä. Kiirastorstaina on aika Hammarenin Annalle manuaaliterapiaan jolloin näkee onko lihaskunnossa muutoksia. Ei Hippi tosin ollut kuin parisen viikkoa kevyemmällä liikunnalla joten uskoisin että kunto on pysynyt käytännössä samana. Myös Pandalle on varattu aika hoitoon.



Edelleen ollaan treenailtu silleen maltillisesti. Hipin kanssa olen hinkannut seuraamista useampana päivänä, oikeasta kädestä selän takaa annettu palkka on parantanut paikkaa tosi paljon. Nyt Hippi sentäs osaa jo kiepauttaa itsensä selän taakse kun sen vapauttaa. Käännökset vasemmalle ovat myös työn alla, Hipin vanha tapa tehdä etuosakäännöksiä on taas palannut ja sehän aiheuttaa edistämistä. Täytyy vaan jatkaa harjoituksia, onneksi Hippi on väsymätön toistojen kanssa :) Flown kanssa olen treenaillut luoksetulon sivulletuloon lisää vauhtia. Ei me olla kokonaisia liikkeitä tehty lainkaan joten tätä tehdään puunkiertojen kautta. Onneksi kiertäminen on Flowlle ehdottomasti hauskinta tekemistä! Ilmoitin Flown ehdolle KKK:n joukkueeseen tokon joukkueSM-kisoihin joten tarttis alkaa tekemään jotain järkevääkin kaiken puuhastelun sijaan. Yksikään liike ei ole valmiina, jääviä en ole tehnyt lainkaan eikä paikallamakuuta olla edes kokeiltu 8) Onhan tässä vielä aikaa. Ja ainakin Flow osaa pinkoa lujaa lelun kanssa jos ei muuta.



Koiratanssin saralla olen päättänyt tuunata Hipille vanhasta ohjelmasta uuden, en jaksa tehdä kokonaan uutta joten siksi tällainen laiska ratkaisu. Yritän poistaa ohjelmasta liikkeet jotka aiheuttavat pienen shetlantilaisen kiehumista ja sitä kautta haukkumista mutta muuten en ääntelyyn aio enää puuttua. Kiljukoot ja huutakoot jos kerta niin haluaa. Ja epäilemättähän Hippi kiljuu ;) Sehän on yksi Hippiäisen lemppariharrastuksista, as you can see.






Kuten kuvasaasteesta voi huomata, ollaan jälleen vietetty tunteja ihanassa säässä järven jäällä useana päivänä. Nää kelit on ehdottomasti ihan parhaita, mä en tiedä mitään parempaa! Pikku pakkanen, aurinkoa ja sopivasti lunta, täydellinen keli. Olen myös uskaltautunut jälleen järven jäille kun öisin on pakkaslukemat olleet kuitenkin melkoiset. Sitäpaitsi siellä pörrää päivittäin moottorikelkkoja joten eiköhän siellä uskalla lumikengillä kävellä.







Lauantain lenkiltä kolme paimenta seuraamassa jännittävää puudelien taistelua punaisen pallon herruudesta











Kyllä kohta taas tulee sateista ja harmaata niin loppuu tää kuvien syytäminen ;)

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Astetta rauhallisempaa menoa

Koirilla ollut astetta tylsempi viikko sillä olen itse kärsinyt keuhkoputkentulehduksesta eikä pitkillä lenkeillä olla käyty sitten viime tiistain. Keskiviikon ja torstain olin puolikkaan päivän töissä (onni on työpaikka jossa ei niin vain olla poissa...) mutta perjantaina kävin lääkärissä ja jäin kotiin. Onneksi koirat kestävät tällaiset toimettomammatkin päivät hyvin, jopa Flow. Olen toki naksutellut sille asioita mutta eihän se ole sama asia kuin kunnon metsälenkki. Kiltti BC pysyy silti järjissään :) Hyvään saumaan oli tämä Crufts-viikonloppu, olen ihan luvan kanssa viettänyt päivät sängyssä livelähetystä netin kautta tiiratessa. Suurin kiinnostuksen kohde oli agilitykisat ja koiratanssikisat, etenkin lauantain kansainvälinen freestyle-kisa. Agilityssa on hauska huomata kuinka paljon enemmän Englannissa (tai ainakin tuolla Cruftsissa) on vanhempia ohjaajia, keski-ikä taitaa olla melkoisen paljon korkeampi kuin täällä Suomessa. Myös HTM:ssä oli vetskuikäisiä ohjaajia ja mikäs siinä, hienoa huomata että koiralajeja voi harrastaa ihan minkä ikäisenä tahansa!

Kv. kisa oli hieno, harmi vain ettei tänä vuonna ollut mukana yhtään shelttiä. Esitykset olivat upeita, oma suosikkini oli partacollie Moonlight Magic Dancer. Sen tekemisen into, tarkkuus ja ilme töitä tehdessä oli omaa luokkaansa :) Olihan voittajaesityskin hieno mutta toi partis vaan on niin supersymppis! Toiseksi tullut ranskalainen raahasi taas kehään koko helvetin jylhämaan, mua kun ei henkilökohtaisesti iske jos kehässä on lavasteet kuin jossain isommassakin teatterissa. Se vie kyllä huomiota koirakon tekemiseltä. Ja tämän parin lavasteet ovat olleet suht samoja jo ainakin kolmessa esityksessä, ainoastaan hahmoviritykset vaihtuvat teeman mukaan.

Tässä tämä lavasteshow


Ja tässä se iiihana partis



Tasapuolisuuden vuoksi vielä kv kisan voittaja



Flow on siis opetellut muutamaa uutta temppua tässä viikonlopun aikana. Kumartaminen sujuu jo kohtuullisen mallikkaasti, välillä tipahtaa peppu maahan mutta ihmeen nopeasti lähti tätä tarjoamaan. Toisena temppuna on ollut leuan laittaminen käden päälle. Tämä naksuteltiin jo vihjesanaan asti, oli ilmeisen helppo Flowlle. Kurkkaamista (etujalat mun käsivarrella ja kurkkaus käden alta) harjoiteltiin myös ja siihenkin saatiin jo vihjesana mukaan. Flow alkaa olemaan samanlainen pesusieni kuin Hippi tämän uuden oppimisen suhteen, imee tiedot ja taidot ihan hetkessä.

Hipin kanssa olen myös naksutellut, edelleen ollaan siinä etujalkojen ristimisessä 8) Tämä on selvästi tosi vaikea temppu Hipille koska se ei MILLÄÄN malttaisi siirtää vain yhtä jalkaa kun samalla vaivalla voisi lämiä molemmilla tassuilla ja lisäksi vielä tökkiä nenällä. Tätä temppua tuskin koskaan tarvitaan mihinkään mutta ainakin aivosoluja on koeteltu (molemmilla) tämän opiskelussa. Mulla on ollut vanha c-kasetin kotelo tassutargettina ja periaatteessa Hippi ristii hyvin tassut kun targetti on toisen jalan vieressä mutta siitä on vielä hetken matkaa targetin häivyttämiseen.

Tänään oltiin Tiltulla treenaamassa. Vähän sellaista päämäärätöntä "sit mä teen vielä tota"-treeniä, tarttis vähän paremmin miettiä etukäteen mitä tekee, tosin tärkeintä oli saada koirille vaan tekemistä kun pidempi lenkki jäi tänään(kin) vielä välistä. Hippi teki kaukoja, ei muistantu mitä tarkoittaa maasta seisomaan nousu vaan kumarsi perse pystyssä kerta toisen jälkeen, jouduin avittamaan tosi läheltä ennen kuin alkoi palaset taas loksahtelemaan shetlantilaisen pienessä päässä. Lisäksi tassun ristimistä vieraammassa paikassa. Flown kanssa vähän kaikkea, uusien temppujen treeniä muualla kuin kotona, tikun kiertämistä eri suuntiin ja varsinkin suuntakäskyjen kuuntelua, perusasentotreeniä kiertämisen kautta ja vähän kapulan pitoa. Toi noudon opettaminen on vähän töksähtänyt, naksuttelin sille heti pentuna metallin tuomista ja se tuokin kapulan mulle hienosti mutta luovutuksia ei vielä osaa, heittää kapulan mulle. Nyt otin ekaa kertaa kapulan pitämistä, tätä täytyy alkaa oikeasti harjoittelemaan.

Loppuun taas kuvasaastetta aurinkoisilta päiviltä. Onneksi Flow on myös siitä kätevä että liikuttaa mielellään shelttejä, lelu suuhun ja menoksi, kiljuvat shetlantilaiset tulevat takuulla perässä. Näin on koirat päässeet edes vähän juoksemaan ja mä voin istua paikoillani kameran kanssa ;)

Sehän lentää


15 vuotias katselee vähän sivummalta hullujen puuhia


Flow ajelee näkymätöntä polkupyörää




Tässä mun piti ihan hetki katsoa miten nou etujalat oikein menee






Silmät ovat sielun peili ja sieltä näkyy... Tattadaa, meikäläinen ottamassa kuvaa! Pöh.


Hippitukka! Kantsis varmaan saksia mutta tuo liehuletti sopii Hipille niiiin hyvin :)


Vanha koira on vaan jotain niin käsittämättömän kaunista






Ja ihan loppuun vielä Hippimäisen riehakasta menoa







Tulipas niitä taas paljon.



torstai 7. maaliskuuta 2013

Kirpulle 15 vuotta mittariin!

Teräsmummeli täytti tänään upeat 15 vuotta :) Vielä nousee jalka ripeään tahtiin eikä vauhti ole kuin aavistuksen hidastunut. Ihana mummokoira *sydän* On mieletön onni saada pitää rakas ystävä näinkin pitkän aikaa, toivottavasti vuosia olisi vieläkin jäljellä rautarouvalla!