sunnuntai 31. elokuuta 2014

Purinan kisat



Eilen Hippi pääsi pitkästä aikaa agilitykisoihin Purinalle. Vaikka kisaaminen ei olekaan meidän prioriteetti numero yksi, oli silti kivaa päästä taas liitelemään. Vaikka treenaamme ehkä noin kerran kuukaudessa, on Hippi silti ihan tositosi varma suorittaja. Virheet ovat vain ja ainoastaan minun, Hippi kyllä tekee just niinkuin sille sanotaan. Ekan radan tuomaroi Henri Luomala, oikein hauska agilityrata. Ekalla kiekalla rataantutustumisessa olin miettinyt noin sata ja yksi takaaleikkausta kunnes päätin että kyllä tasan ehdin muihinkin ohjauksiin! Siispä takaaleikkaukset vaihtuivat persjättöihin. Toki olin A:n alla olevan putken jälkeiselle hypylle miettinyt myös plan B:n siltä varalta, että siinä en ehdi koiraa jyräämättä tehdä persjättöä.

Kun vein Hipin lähtöön, oli se tohkeissaan kiipeämässä jo palkintopallille ruokasäkkien viereen. Possu. Puomi oli Hipillä tosi hyvä! Juoksi nyt kovaa alas asti joten palkitsin sen nopealla vapautuksella. Keinulla annoin aika napakan käskyn jotta Hippi pysyisi siellä sen aikaa, että sain pienen sivuetäisyyden. Tämän takia ehdinkin putkelle persjättöön ja siitä eteenpäin meno oli helppoa kunnes välistävedon jälkeen jäin himmailemaan enkä tehnyt ennen A:ta suunnittelemaani persjättöä vaan blokkasin näppärästi Hipin pois A:lta. Tästä siis kielto mutta eipä sen haitannut kun rata oli muuten tosi siisti. Videolta vaan katsoin jälkikäteen, että Hippi lipsui tuolla höttöpohjalla monta kertaa, ei hyvä :( En kyllä tykkää tuosta hallin pohjasta lainkaan!



Toinen rata oli ulkona ja se oli Arto Laitisen agilityrata. Hauska rata tämäkin. Vähän mietitytti 35cm rimat ja hieman pehmeä hiekkapohja. Silloin on yleensä Hipiltä rimoja pudonnut. Tällä kertaa ne kuitenkin pysyivät ylhäällä. Keinu oli vähän huono mutta tuo keinu oli tosi painava ja rämisevä joten en jäänyt sitä sen kummemmin ihmettelemään. Puomilla Hippi palasi taas reunalla roikkumiseen mutta koska en jaksa siitäkään ottaa pulttia, jatkoimme lypsämättä matkaamme. tokavikan putken jälkeen muistin jopa jäädä onkimaan Hippiä sillä tuossa kohtaa moni koira juoksi seuraavan hypyn ohi. Nollalla maaliin, jee :) Hipille siis henkinen tuplanolla koska se oli niin superpätevä. Tällä radalla sijoituttiin kolmanneksi joten Hippi sai oman lehmän (jonka tosin Flow on kotona adoptoinut)





Tänään treenattiin hallilla. Kun nostin Hipin autosta, huomasin sen päässä viiltohaavan! Ensin säikähdin, että koirat ovat tapelleet autossa ja se olisi kulmahampaan viilto. Sitten kuitenkin muistin, että päivällä olin vahingossa pudottanut veitsen lattialle ja Hippi oli siinä vieressä. Katsoin silloin, että Hippiin ei osunut kun se vain haisteli siinä lattiaa eikä vingahdusta tms ollut kuulunut. Kuitenkin veitsi oli siis osunut Hippiin ja tehnyt sille pienen viiltohaavan päähän eikä typppi sano mitään :( Haavaa katsellessa kävi mielessä miten lähellä oli ollut, että veitsi olisi osunut silmään... Ajatuskin hirvitti!

Kirjaimellisesti reikäpää


Ensin oli tokotreenit jonne pääsi Hippi. Alkuun paikalla istuminen ja paikallamakuu. Molemmat oikein hyvät. Tosin istumisessa en mennyt piiloon kun tätä Hippi ei montaa kertaa ole tehnyt. Paikallamakuun maahanmenot tehtiin EVL-tyyliin ja Hippi odotti hyvin omaa vuoroaan. Makuussa Hippi oli tosi rauhallinen ja tyyni. Hyvähyvä! Tämän jälkeen tunnari. En muista milloin oltais viimeks tätä tehty, on siitä jo pieni tovi. Hippi vinkui kun käännyin paikoillani mutta tämän jälkeen hiljeni joten palkkasin siitä. Kävi kapuloita aika pitkään läpi mutta ei käyttänyt vääriä suussaan ja lopuksi toi omansa hienosti! Bileet! Kaukokäskyt tehtiin myös ohjatusti, nämä Hippi teki niin hyvin kun osaa. Vaihtoi rauhassa eikä tullut kuin sen alle puolisen mittaa eteenpäin minkä liikkuu tekniikkavirheiden takia. Metallinoudot hyvät, ekalla kerralla pieni kiekaisu kun lähti liikkeelle mutta toisella toistolla oli ihan hiljaa. Loppuun vielä ruutu jonne meni lujaa ja suoraa muttei taaskaan pysähtynyt ihan heti vaan etsi ilmeisesti targettia pienen hetken. Meni maahan nopeasti ja oli kuitenkin ruudussa sisällä. Syksyllä olisi suunnitelmissa muutamat kokeet joten siksi myös tämä treeni-into (jos joku sitä ihmettelee :P )

Agilitytreenit vaihdettiin HTM ja rallytokotreeneiksi. Ensin hinkkasin hetken Flown HTM-ohjelmaa. Edessä-positio alkaa hahmottumaan ja Flow hakee siihen hyvin vaikka pidän kädet selän takana. Lisäksi tein ihan vain pyörähdyksien kautta positioon hakua. Tämä alkaa sujumaan. Itse ohjelma on vielä vähän hakusessa. Suurin osa on suunniteltu mutta sitten on vielä muutamia pätkiä jotka eivät oikein toimi. Onneksi tässä on kaksi viikkoa aikaa vielä viilata. Kuuluisat viimeiset sanat.

Riikka oli tehnyt rallytokoradan halliin joten seuraavaksi päätinkin tutustua innolla uuteen lajiin. Ja kas, tämähän olikin varsin haasteellista. Ohjaajalle siis! Tässä lajissa on paljon uutta opeteltavaa itselle, koirat kyllä osasivat. Tein radan molempien kanssa ja jopa Hippi osasi mm. eteentulot käsimerkein vaikkei niitä sille ole koskaan varsinaisesti opetettu. Täytyypä ihan kurkata kisakalenteria ja yrittää joihinkin kisoihin näiden kanssa! Sitten siis kun olen itse opetellut ymmärtämään mitä ne kyltit tarkoittaakaan.

maanantai 25. elokuuta 2014

Loman loppu


No niin, siinähän se loma vilahti ohi. Jälleen kerran. Mulle kelpaisi kernaasti pidemmätkin lomat, ehtisi edes huomata olevansa lomalla. Tosin nuo MM-kisat ja siihen perään kolme päivää world dog show:ssa olivat aika rankka aloitus lomalle ja niistä toipuessa meni helposti pari päivää. Mitään ihmeellistä ei lomalla tehty. Pientä reissua sinne ja tänne, Turkuun, Tampereelle, Porvooseen, Helsinkiin, mitä noita nyt on. Shelttierkkarissa käytiin piipahtamassa vaikka sekä Hippi että Panda näyttävätkin hieman kapisilta turkinlähdön takia. Molemmille veteraaniluokasta erittäin hyvä seuraavilla arvosteluilla.
Panda: "Good outline. Good coat (hahahaaa). Pleasing head. Movement affected by age"
Hippi: "Good outline. Good rear angulatio. Good coat and condition (tupla hahahaaa). Would orefer more quality of head. Good movement. Would prefer a size larger."

flow oli aivan pähkinöinä jälleen kaikkien ihanien shelttien seassa. Se on kyllä niin vilpittömän onnellinen kun ympärillä on paljon shetlantilaisia. Jos se olis ihminen, sillä olis kaikki mahdolliset I <3 SHELTIES paidat ja lippikset. Onnellinen bordercollie omiensa parissa


Koska olen ilmoittanut Flown HTM-kisoihin, tarkoittaa se sitä, että olemme joutuneet treenaamaan. Olen naksutellut nyt edessä-positiota ja tällä hetkellä F hakee ihan hyvin positiota vähäisillä käsiavuilla. Olen itse liikkunut taaksepäin ja tehnyt käännöksiä, nämä tuntuvat olevan Flowlle tällä hetkellä helpoimmat suunnat. Toiveina olisi saada tämä positio mukaan ohjelmaamme mutta saa nähdä ehtiikö siitä saada tarpeeksi varmaa. Se tosin tulisi ohjelman alkuun jossa on hidas tempo joten sinällään sen luulisi olevan koiralle helpompi. Samaan aikaan olen naksutellut myös nenäkosketusta targettiin. PM-kisoihin otamme x-files-ohjelman ja siihen tulee hieman muutoksia joten tuotakin taitoa tarvinnemme jatkossa. Toki muutokset riippuvat lähinnä siitä, saanko Flowlle uudet temput opetettua varmoiksi siihen mennessä. Työlistalla on nyt edessä kävely ja pään käännöt eri suuntiin. Tuo edessä kävelyn aloitin kosketuskepillä, jota itse pidin, mutta nyt yritän saada kepin paikoilleen jonnekin pitkälle eteen. Flow kävelee toki korketuskepin kanssa hienosti edessä mutta onhan siinä häivyttämistä. Nyt kun kokeilin sellaista vaaputinta, tuntui siinä olevan vähemmän häivytettävää ja sai heti kädet vapaiksi. Ja Flow on tässäkin aika tuumaileva (ainakin alkuun) eikä ryntää targetin luokse hallitsemattomasti. Ei sillä, että näkisin sieluni silmin kuinka yksi nimeltä mainitsematon shetlantilainen ryntäisi keppiä nokkimaan ennen kuin on kissaa ehtinyt sanomaan...

Suunnat pään kääntöihin olen opettanut samalla tavalla kuin Hipillekin, koira jalkojen välissä. Näin sen on helpompi kääntää vain päätä eikä koko koira lähde kääntymään. Tästä olen ajatellut ottaa etäisyyttä siten, että koira seisoo sitten jonkun tassutargetin päällä jonka takia etuosa pysyisi paikoillaan. Tarkoituksena kun on, että seison itse koiran takana ja se kääntää päätä seisten paikoillaan. Saa nähdä, toimiiko tämä suunnitelma. Hyvin suunniteltu kun on silti ikävän vähän tehty. Onneksi näiden temppujen kanssa ei ole mikään oikea "hätä". Jos Flow ei opi niitä marraskuun PM-kisoihin niin sitten mennään vanhoilla tempuilla, simple as that :) Kyllä näille varmasti joskus käyttöä löytyy!

lauantai 9. elokuuta 2014

When dreams come true


Voi itku, miten huikee koira mulla on.


Meidän ekat isot kansainväliset kisat ovat nyt takana. Takki on aika tyhjä mutta fiilis aikas mieletön. Tiistaina ajeltiin suoraan messariin, kasattiin leiri juoksunarttujen eristysalueelle ja sen jälkeen odoteltiin tovi viimeisenä vuorossa ollutta juoksuisten treenivuoroa. Jaoimme vartin treeniajan toisen juoksunartun, tanskalaisen Wave-bortsun kanssa. Omalla vuorolla keskityin lähinnä palkkaamaan viime treeneissä olleista haasteellisista tempuista ja muutenkin pitämään Flown fiiliksen korkealla. Saimme musiikin taustalla soimaan joten napattiin siitä aina joku lyhyt kohta josta iso palkka. Muiden maiden treenejä en ihmeemmin katsellut. Sen verran vilkuilin, että ainakin venäläisten ja tsekkien koirat näyttivät hirmu taitavilta. Treenien jälkeen oli kisojen avajaiset, sen jälkeen joukkuenjohtajien briiffi ja sitten kaikki osallistujat kerääntyivät illalliselle. Aika vilahti nopeasti ja lopuksi joukkueet jakoivat toisilleen onnentoivotus-lahjoja. Tää oli hassu juttu, jokainen maa antoi kaikille osallistujille jonkun pienen lahjan ja kortin jossa toivotettiin onnea kisoihin. Suomen joukkue antoi kortit ja Angry Birds-karkkipussit.



Keskiviikkona jätin koirat aamulla hotelliin. En halunnut pitää niitä turhaan kisapaikan hälinässä, eteenkin kun Flow joutui olemaan eristyksissä muusta porukasta. Toisaalta oli tosi kiva kun pystyi katsomaan kaikki heelwork to music-esityksen katsomossa rauhassa. Suomalaiset tekivät hienoja esityksiä mutta pikkuvirheiden takia huippupisteet jäivät saamatta. HTM-kisasta jäi eniten mieleen venäläinen cane corso joka teki ihan mielettömän hienoa työtä päästen finaaliin ja lopulta kolmospallille! Enpä olis uskonut näkeväni tuollaista suoritusta kun näin millainen koira kehään asteli. Näin sitä voi olla ennakkoluuloinen eri rotuja kohtaan, hyihyi!



HTM-kisan jälkeen käytiin pikaisesti vielä katsastamassa messarin iso kehä jossa olisi maailman voittaja-näyttelyn koiratanssinäytökset.



Torstaina olikin jännä päivä kun oli freestyle-kilpailun vuoro. Edessä oli toki pitkä odottelu kun juoksunarttujen vuoro on näissä kisoissa aina viimeisenä. Katselin muiden suorituksia ja joukossa oli toki tositosi hienoja ohjelmia mutta myös sellaisia että ei me ainakaan joukosta huonoimpana erotuttaisi. Joukossa oli teknisesti todella taitavia koiria mutta toisaalta oli kiva nähdä, ettei ainakaan isot koira tehneet juurikaan takajaloilla temppuja. Takajalkatemput ovat rankkoja koiralle joten tämä suuntaus on kyllä tervetullut. Rekvisiittaa oli osalla aika mielettömät määrät vai mitä sanotte esim. tästä belgiaisen koirakon lähes aidon kokoisesta härästä?



Puolessa välissä mut nakitettiin hesarin haastatteluun joten muutamia ohjelmia jäi harmillisesti näkemättä. Onneksi joukkuetoverit kuvailivat ohjelmia ahkerasti joten videoita odotellessa :)

Suomalaisilla meni esitykset tosi hyvin ja pisteitä laskettiin päät sauhuten joukkuekilpailua ajatellen. Ennen viimeisiä koirakoita näytti tilanne jo aika hyvältä. Flown kanssa lähdin rennolla asenteella kisaan. En muista jännittäneeni juurikaan ennen omaa suoritusta. Osittain toki siksi, että odotukset eivät olleet hirveän korkealla juoksun ja huonosti menneiden treenien takia. Lämmittelykehässä palkkasin vielä kiven kanssa tehtävien asioiden erottelusta ja sitten omaa vuoroa odottamaan. Flown kanssa olen päätynyt pitämään sitä maassa odottelemassa ennen kehään menoa. Samalla kuiskailen sille meidän hetsaussanoja jolloin siitä oikein näkee miten jokainen lihas odottelee kutsua päästä tekemään.

Kehässä oltiin molemmat tosi rennolla päällä. Ja oma rentous vaan lisääntyi kun tajusin miten Flow tsemppasi omaa tekemistään. Muutamia pieniä stipluja tuli mutta muuten ohjelma meni paremmin kuin koskaan ennen. Tai no, käytännössähän me ei olla koskaan saatu tota esitystä menemään treeneissä sujuvasti tai ilman keskeytystä! Toisaalta, mikäs sen parempi paikka tehdä ohjelma kunnolla kun MM-kisakehä! Fiilis kehästä poistuttaessa oli mahtava! Me oltiin onnistuttu MM-kisoissa vähintäänkin erinomaisesti omaan tasoomme nähden! Koira teki iloisesti, vauhdilla mutta kuitenkin suurella tarkkuudella enkä itsekään unohdellut käskyjä tai tehnyt muuta typerää! En jäänyt odottelemaan pisteitä vaan lähdin ulos kävelemään Flown kanssa. Voin muuten kertoa, että tokoporukka katsoi vähän kieroon kun kävelin hallin läpi esiintymisasussa.

Kun tulin sisälle, oli pisteet tulleet. Flow sai 24,07 pistettä mitkä olivat meille ihan huippupisteet! Arvostelu oli tuolla tiukkaa ja taso oli korkea. Näillä pisteillä Flow sijoittui ekan kierroksen jälkeen kahdeksanneksi ja pääsi finaaliin! Ihmeiden aika ei totisesti ole ohi! Finaaliin pääsivät myös Sanna ja Nova sekä Sini ja Sonic! kolme suomalaista freestylen finaalissa, niin hienoa! salla ja Lime tekivät myös hienon esityksen ja saivat siitä hyvät pisteetn. Näiden pisteiden myötä Suomen joukkueelle myös varmistui MM-hopea! MM-hopeaa! Voiko tällaista edes käsittää!

Kun päätin vaihtaa Flown ohjelman tuohon Flinstones-ohjelmaan, tiesin, ettei sillä ole asiaa kärkeen sillä se on kuitenkin kohtuullisen helppo MM-kisoihin. Mutta se onnistuessaan tuo Flown parhaat puolet esiin, sen soljuvan flown, mitä haluaisin esittää tässä vaiheessa kun enempää emme (vielä) osaa. Ja tämä riitti finaaliin tällä tasolla :´) Upeaa oli myös se, miten ulkomaalaiset tulivat kehumaan Flowta, sen tekemistä ja ohjelman hauskuutta. Jos olisin tehnyt vaikeamman ohjelman, olisi Flown valttikortit jääneet näyttämättä. Flow on vielä niin nuori, että edelleen lähden hakemaan vain kisoista onnistumisia sekä huippufiilistä koiralle. Se ehtii tekemään haastavampia ohjelmia tulevaisuudessakin!


Vaikka olin iloisen yllättynyt finaalipaikasta, olin myös hieman pettynyt. Olisin halunnut päästää Flown jo lepäämään. Sillä oli takana kuitenkin kolme pitkää päivää kisapaikan hälinässä ja vaikka se nukkuukin häkissään erinomaisesti, on tällainen monipäiväinen kilpailu silti rankkaa koiralle. Meille olisi riittänyt vallan mainiosti onnistuneen kisasuorituksen jälkeen 11 sijakin kun 10 parasta pääsi finaaliin. Onneksi ennen finaaleja oli tauko ja Flow pääsi myös siellä starttaamaan viimeisenä juoksun takia. Onni on hyvähermoinen koira, joka nukkuu häkissään vaikka ympärillä olisi mikä härdelli.


Katselin kaikki finaalisuoritukset. Sanna ja Nova kuin myös Sini ja Sonic tekivät upeat esitykset joten mekin lähdimme ilosella mielellä omaa suoritusta tekemään. Vikana oli aivan mahtava lähteä. Kisat päättyisivät meidän esitykseen! Katsomo hurrasi hurjasti kun tulimme kehään ja tästä sai vielä lisätsemppiä omaan tekemiseen. Ajattelin että Flow on jo kaikesta väsynyt ja finaalipaikka oli niiin extraa joten mennään vain pitämään hauskaa kehässä. Koskaan ei saisi aliarvioida koiraansa, Flow teki vieläkin paremmin kuin ekalla kierroksella vaikka esitysten välissä oli vain reilu tunti! Sen keskittyminen ei herppaantunut hetkeksikään, vauhtia oli vähintäänkin hirmuisesti ja ohjelma vain rullasi eteenpäin! Voi Flow, minkä teitkään <3 Kehästä päästyäni olin aivan pyörällä päästä. Flow oli juuri tehnyt kaksi ehjää suoritusta. Kun kävelytin sitä jäähdyttelylenkillä, oli se aivan poikki. Kaveri kirjaimellisesti antoi kaikkensa kehässä. Miten voikaan olla noin mahtava kisakaveri, tai no, kaveri ylipäätään :´) Finaalin pisteitä ei kerrottu ennen kuin vasta palkintojenjaossa jännityksen säilyttämiseksi. Ensin oli kuitenkin joukkueiden palkintojenjaon vuoro ja olipa sanoinkuvaamattoman hienoa seistä kakkospallilla upeiden joukkuekavereiden kanssa. Venäjä voitti ansaitusti. Heillä oli neljä upeaa koirakkoa jotka kaikki pääsivät finaaliin. Oma suosikkini oli nöffi jonka ohjelma nosti ihon kananlihalle, se oli jotain niin hienoa. Tämän jälkeen jaettiin yksilökisan palkinnot. Flow paransi vielä yhdellä pykälällä sijoitustaan ollen lopulta sijalla 7!! Kaikista upeista koirakoista oltiin lopulta seitsemäntenä MM-kisoissa. Tässäpä sulateltavaa vähäksi aikaa. Sini ja Sonic olivat kahdeksansia ja Sanna sekä Nova kuudensia joten Suomen panos oli kyllä hieno!



Mä en rehellisesti sanottuna olisi ikinä osannut arvata näin upeaa menestystä mutta onneksi Flow näytti jälleen kerran kuinka väärässä arvailujeni suhteen olen. Tosin Flow tsemppasi jälleen kisoihin ihan uskomattomalla tavalla. Se tekee selvästi kisoissa aivan käsittämättömän paljon paremmin kuin treeneissä. Miksi näin on, en tiedä. Mutta arvostan suuresti tätä(kin) ominaisuutta. Me emme pärjänneet teknisillä taidoilla vaan yhteistyöllä ja flowlla, se on siistiä jos mikä.



Nämä kisat olivat kokemuksena aivan huikeat. Suomen joukkue on täynnä mahtavia ihmisiä, koirista nyt puhumattakaam. Odotan innolla seuraavaa edustustehtäväämme Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Norjassa marraskuussa.

Ps. Tää bloggeri pistää taas tekstejä pötköön vaikka yritän jaotella tekstiä!! Argh.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Villi, hullu ja holtiton


Huoh. Isot kisat on ens torstaina ja me ollaan treenattu luvattoman vähän. Helteisen sään takia ollaan vaan oltu koko viime viikko. Jotain ihan yksittäisiä temppuja oon tehnyt lenkillä mutta kaikki systemaattinen tekeminen on ollut hukassa. Tänään Flow teki Tampereella musiikin kanssa esityksen kokonaa ja wow, se oli kaaosta alusta loppuun. F teki suurimman osa sähläten vaikka kuvittelin ohjaavani ja käskyttäväni sitä kovinkin selkeästi. Ennakoi pyörähdyksiä (ekaa kertaa!), sääti ja sättäsi. Helpot kohdat teki joten kuten mutta muuten oli kyllä tosi epätoivoista tekemistä. Lopun selkään hypyn ennakoi niin, että yht´äkkiä vaan hyppäsi päin. Siitä mun oli pakko vähän ärähtää koska eihän se nyt vaan voi päättää että TULOOO ja hypätä mihin sattuu! Olen kuullut satua huonoista kenraaleista ja jaadajaadajaa. En ole taikauskoinen vaan ihan realisti. Ja realistisesti ajateltuna pakka on edelleen sekaisin eikä siihen auta mitkään "huonot kenraalit tietävät hyvää kisasuoritusta"-jargonia koska miten koira voisi tehdä paremmin kuin mitä se osaa? Lisäbonuksena Flowlla alkoi tänään juoksut jotka saattoivat olla aivottoman työskentelyn yksi syypää (todennäköisempi syyllinen löytyy hihnan toisesta päästä). Mun kiltti mustavalkee osaa siis olla ihan mahdottoman villi sättääjä. Hyvä, että tää tuli ilmi JUST NYT.

Villi, hullu ja holtiton on hänen uusi nimensä


Mitä nyt teemme ennen kisoja? Emme mitään. Ei tässä ehdi treenata mitään järkevää enää joten yritän vain itse opetella esityksen vieläkin paremmin ja käskyttää koiraa astetta napakammin sekä selkeämmin kisoissa. Tällainen puoli on ihan uusi Flowssa ja sen kanssa täytyy nyt yrittää pärjätä. Ohjelmamme on kuitenkin vähän liian nopea Flowlle, siinä sattuu ja tapahtuu paljon lyhyillä väleillä, mutta nyt se vain täytyy yrittää luovia läpi ja sitten voidaan kuopata koko Flinstones.

Mä en just nyt odota ihan kauhean innolla näitä kisoja. Näillä mun treenaamisilla ei pitäisi isoihin kisoihin lähteä koska tuntuu aina siltä, että ei vaan olla valmiita. Onneksi Flow on kuitenkin innolla mukana tekemässä, vaikkakin vähän säätäen ja soveltaen. Mun tavoite kisoissa oli ohjata koiraa selkeästi ja reilusti läpi ohjelman mutta sekin tuntuu nyt hieman haastavalta. Tai siis, nyt jos villipetteri tekee omiaan niin mä en ehkä osaa reagoida niihin asian vaatimalla tavalla ja esityksestä tulee kaoottinen.

Mutta, näillä mennään kun ei muutakaan oo tarjolla!