maanantai 30. tammikuuta 2017

Tukkapäivitystä


Dion tukkaprojekti etenee hiukan. En todellakaan odottanut, että se kuukaudessa olisi tehnyt yhtään mitään mutta nyt kuitenkin pohjavillaa on ilmestynyt inasen. Tai ainakin mä luulen niin! Onhan se saanutkin hevoskuurit Nutrolinia, 1-TDC kapseleita, sinkkiä, biotiinia ja Fitminin coat-lisäravinnetta. Turkki on kyllä upean kiiltävä muuten mutta sitä vaan on aika vähänlaisesti :P



Noin muuten Dio ja Flow ovat olleet alkuvuoden, jälleen kerran, lihotuskuurilla. Flown sterkan jälkeen nipistin sen ruoasta ehkä noin 10% (tai alle) kun ajattelin sen olevan levossa eikä tarvitse niin paljoa ruokaa. No olis se tarvinnut koska meni laihtumaan. Dio taas on juossut metsissä ja lumessa Flown perässä joten sekin on taas tuollainen lähes-luuranko. Nyt ovat saaneet tovin isompia annoksia ja mukaan olen heittänyt messarista saatuja näyteruokia sport- ja penturuoista. Flow on saanut kylkiluiden päälle muutakin kuin nahkan mutta Dio on vielä hoikka. Siispä Dio on siirretty kolmeen ruokintakertaan. Käsittämätöntä, että shelttinartun kanssa joutuu painimaan tällaisen ongelman kanssa. Näinhän kävi tosin viime talvenakin joten ensi talvena täytyy ennakoida paremmin tuo lumessa kahlailun lisäämä energiantarve. Vaikka ei täällä just nyt ole lunta, on märässä umpimetsässä juokseminen vähän sama asia Diolle. Poluilla ei ole mitään järkeä kävellä kun ovat pelkkää jäätä mutta metsän puolella ei liukkautta huomaa.

Alkuviikosta käytiin paristi hiihtelemässä jäällä mutta sään lauhtumisen takia ei siellä voi enää harrastaa kuin vesihiihtoa... Tulispa vielä kunnon talvi, tää jäinen on-off talvi on kaikkein eniten sieltä ja syvältä.

Eilen käytiin pitkästä aikaa hallilla treenaamassa. Flowlle aloin opettamaan musta poispäin kävelyä sivusuunnassa. Tähän tarvittiin rimaa auttamaan Flowta kävelemään suoraan. Tässä taas huomasi, että kaikenlainen "auttaminen" saa Flown vähän epävarmaksi. Sille olisi kaikkein paras kun voisi oivaltaa asiat ihan itse mutta nyt ei aivot keksinyt tarpeeksi hyvää tapaa saada Flow tarjoamaan itse kyseistä liikettä. Katsotaan, saako tästä valmista liikettä. Tassu kuonon päälle-temppu näytti, ettei koskaan pidä luovuttaa ja joskus sitä aikaa vain kuluu :) Nyt Flow tekee sitä yllättävän varmasti myös matkan päästä.

Dio sai tehdä vähän rallya. Yhdistelin sen osaamia asioita ja saatiin tehtyä mm. oikealta puolelta eteen ja peruutus-kyltti. Dio ei osaa seistä käskystä joten sitä ei saa pysäytettyä tuossa edessä ja peruutus saattaa lähteä vähän mihin sattuu. Myös matka olisi tuollaisenaan liian lyhyt mutta koska Dio tarjoaa helposti maahanmenoa lopuksi, pyysin sen takaisin viereen ennen kuin ehtii heittäytyä maahan.



Oikean puolen seuraamisessa Dio tavoittelee vielä palkkaa aikalailla mutta ehkäpä senkin saa häivytettyä pois ajan kanssa. Tehtiin myös täyskäännöksiä oikealla ja D on oppinut käyttämään hienosti takapäätään tuohonkin suuntaan. Välillä sen seuraamisasento hieman aukeaa joten siihen tarttis kiinnittää huomiota.



Harmillista, ettei päästy lauantain rallykisoihin. Dio on parantanut tekemistään lyhyessä ajassa ihan hirmuisen paljon! Sen herneet ovat vihdoinkin kohdanneet toisensa <3

Valgan näyttelyn laputkin tulivat. Shelttejä on parikymmentä kipaletta paikalla molempina päivinä. Dion turkkitilanne nyt on mikä on mutta Hippi on kasvattanut ihan hirmuisen tukan taas. Tosin turkin tilanne ei ole Hipin suurin ongelma, se kun liputtaa sitä häntäänsä aika surutta. Eikä sitä saa enää millään konstilla alas.

maanantai 23. tammikuuta 2017

Ihana valo!

Viikonloppuna ihana keli ja auringonpaiste! Täydellistä! Kyllä tuo aurinko on vain sellainen energialataaja ettei tosikaan. Ainakin sen huomaa silloin kun valoa ei vähään aikaa näe. Onneksi viikonloppu oli vapaa menoista niin sai vain olla ulkona ja kuvata pitkästä aikaa.

Tällä kokoonpanolla lenkkeiltiin lauantaina 25-tien varrella olevalla hiekkakuopalla.


Flown tehtävänä oli vetää porukkaa


Ja pienemmät paimenet pinkoivat perässä minkä tassuistaan pääsivät.


Diolla piti ehkä eniten kiirettä pysyä mustavalkoisen perässä. Ei oo helppoo olla personal trainer.







Tältä muuten näyttää illalla bordercollie, joka on juossut koko päivän shelttejä karkuun.


Sunnuntaina uskaltauduin taas pitkästä aikaa viereisen järven jäälle. Jotenkin sitä on kauhean arka menemään jäälle ellei siellä ole joku muu ensin käynyt. Nyt bongasin muutaman hiihtäjän ja lenkkeilijän joten eiköhän se jää ole jo tarpeeksi vahvaa. Kamera lähti toki taas mukaan kun keli oli mitä mainioin.



Aina on aikaa poseerata kameralle.


Mä en muuten enää yhtään ihmettele, että Flowlla on ollut hankala oppia tuo tassu kuonon päälle-temppu. Kun se pää on jostain syystä pakko kääntää aivan ylösalaisin niin tempusta saa kaksinverroin haasteellisemman...


Mutta kyllä Flow tän aina välillä osaa tehdä oikein!


Se tunne, kun huomaat vieneesi väärän tyypin lelun.




Synkronoidut kumijalat


Best friends forever. Ainakin Dion mielestä.


Dion silmät alkoivat näyttää nopeasti paremmilta tippakuurin aikana, onneksi kyseessä oli vain sidekalvontulehdus. Tiputellaan kuuri loppuun ja toivotaan, että se oli siinä!


Loppuun Flow haluaisi sanoa, että nääääin hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

perjantai 20. tammikuuta 2017

Viisi vuotta mustavalkoista elämää




Jo viisi vuotta. Ja samalla vasta viisi vuotta. Sehän alkaa olla parhaassa iässä. Tai milläs tosta paremmaksi voi muuttua kun on jo tuollainen ihmisen mieli. Paljon onnea viis veelle!

Eilen Flow kävi matkamessuilla esiintymässä Scancomingin asiakastapahtumassa. Esiintymistila oli harvinaisen hyvä, lattialla oli huopainen matto jolla Flow ei juurikaan liukastellut. Esitimme Jazz-ohjelman koska se on helpohko tuunata pienempään tilaan. Hippi ja Dio olivat myös mukana ja shetlantilaiset kiipeilivät milloin kenenkin sylissä onnesta soikeana. Hippi sai myös esittää temppujaan ja olihan se tohkeissaan. Jälleen kerran Hippiä luultiin pennuksi mutta ehei, kohtahan se on yksitoista. Ei vaan itse sitä vielä tiedä. Ja hyvä niin.

Eilen aamulla huomasin, että Diolla oli pieni rähmäkökkäre silmässä. Muutaman tunnin päästä sillä rähmikin molemmat silmät oikein paksua rähmää ja sidekalvot punoittivat. Matkamessureissun jälkeen kurvasin takaisin töihin hakemaan tippoja. En todellakaan tiedä mistä se hommasi itselleen noin mojovan silmätulehduksen mutta nyt sitten huuhdotaan silmiä ja pudotellaan tippoja monta kertaa päivässä. Rallykisat jää välistä mutta no can do.

Aina ei voi olla kuvauksellinen T. Hippiäinen



maanantai 16. tammikuuta 2017

Työvoitto!


Ei oo aina helppoa oppia uusia asioita, tuollaisilla mustavalkoisilla älyköilläkään. Flown tassu kuonolle-temppua on opetettu kauan, en edes muista kuinka kauan! Aloitin teippivirityksellä kuonon päällä mutta sain aikaan vain epämääräistä huitomista. Temppu tauolle. Siirsin sen jälkeen teipinpalan silmän yläpuolelle, lisää epämääräistä huitomista joten temppu taas tauolle. Nyt Flown saikun aikaan kaivoin tämän taas työn alle. Ajatus oli selvästi muhinut Flown päässä mutta kestoa oli vaikea saada aikaiseksi, etenkin kun Flow käänsi päänsä vallan omituisiin asentoihin. Kestoa saatiin lisää kun Flow teki temppua makaamalla maassa. Ja nyt, tadaa, reilun vuoden (ellei peräti kahdenkin) projekti on päässyt lähes lopulliseen muotoon :D Tauko tekee hyvää, välillä molempien kannattaa pitää tuumaustaukoja. Eikä kannata luovuttaa vaikka joku asia tuntuu ihan mahdottomalta just omalle koiralle opettaa. Ei se ole aina helppoa bordercollieillakaan :P



lauantai 14. tammikuuta 2017

Piupalin ratatreenit


Keskiviikkona oli Dion rallyratatreenit. Hetken mietin, että näähän taitaa olla Dion ekat ohjatut treenit mutta kävihän se muutamissa Sennin agilitytreeneissä alle vuoden ikäisenä. Alo-ryhmässä oli kolme koiraa ja Dio näistä viimeinen. Tehtiin tällaista rataa:



Paljon seuraamista spiraalien muodossa. Ei siis helppoa Piiolle. Treenit oli Veikkolassa, uudessa Tassutin-hallissa. Varsin hieno ja siisti halli mutta vähän pienehkö. Rallyrataa mahduttiin kuitenkin tekemään ihan ookoosti. Dio oli vikana suorittamassa ja odotteli vuoroaan varsin lungisti.


Olin ajatellut tehdä palkattomana oman suorituksemme, se kun on Diolle vielä haastavaa. Dio kuitenkin yllätti iloisesti tehden ihan äärettömän hyvin! Koska koulutusta piti tuomari Jaana Karppinen, saatiin radasta myös kisanomainen arvostelu. Jouduin uusimaan tuon spiraalin oikealle koska Diolla meni hihna jalan alle ja kun yritin sitä vauhdissa koukkia pois, kierrettiin törppöjä vähän ylimääräisiä kertoja. Ei sitä voi kahteen asiaan keskittyä samaan aikaan :P. Liikkeestä maahanmeno oli hieman viko joten siitä -1. Muuten Dio teki virheetöntä työtä! Se keskittyi tosi hienosti hommiin vaikka rata oli aika ahdas ja kylttejä tuli nopeaan tahtiin. Kontakti sillä piti koko radan ajan eikä se ollut kylteistä tai merkeistä kiinnostunut vaikkei niiden kanssa ole ihan kauheasti treenannut.

Tämä hidas eteneminen Piupalin kanssa alkaa tuottaa hedelmää. Se on tarvinnut tämän ajan mutta nyt se kestää selkeästi jo pidempää palkattomuutta ja useiden liikkeiden yhdistelemistä. Dion työskentelykuplan rakentaminen on kestänyt kauemmin kuin muilla mutta eipä näitä voi todellakaan vertailla keskenään. Jos jokaista yksilöä yrittää survoa samaan muottiin, menee takuulla jossain vaiheessa metsään. Toivottavasti saan tämän kehityksen pidettyä noususuunnassa!

Oman ratasuorituksen jälkeen tehtiin vielä koiran kiertämistä palkan kanssa, tässä kun Diolla pää pyöri kuin pöllöllä. Täytynee ottaa vaikka etupalkka käyttöön. Tai siis ensin opettaa Diolle etupalkka, ei taida sitä osata... Tein myös lähtörutiinien kanssa kaksi ekaa kylttiä ja palkkasin sen jälkeen. Näitä ratatreenejä on tuolla Veikkolassa keskiviikkoisin joten täytyy yrittää ainakin Dion kanssa päästä käymään niissä. Tällaisista treeneistä on sille varmasti kaikkein eniten hyötyä tällä hetkellä!

Sain muuten itselleni kuvia Fitmin- ja Buddyguardkuvauksista. Kuvaajana näissä Kim Öhman.

Hipin ilme on tässä vaan niin priceless. Huono tarjoilu ja tyhjä kuppi on yhtäkuin närkästyneen näköinen shetlantilainen.




Uusimmassa kouluaisessa oli muuten tyypit päässeet julisteeseen.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Mustavalkoinen painekattila


Toipilaalla alkaa kaatua kuppi hiljalleen. Flow hyppii hihnassa pukkihyppyjä ja yrittää leikkiä Dion kanssa. Siitä viimeistään tietää, että Flowlla on oikeasti ihan megalomaanisen tylsää! Ei auta, vielä pitäisi malttaa lyhyempien lenkkien kanssa tovi. Olen kyllä naksutellut Flowlle "häpeämistä" mutta se on ollut aika pitkään sellaista huitomista ja kuonon läpsimistä. Nyt tajusin kuitenkin kokeilla temppua kun Flow makaa ja se olikin heti helpompaa! Heti tuli kestoa lisää. Tämäkin on muuten ollut harvinaisen hankala temppu Flowlle, sen opetteluhan on aloitettu jo ties kuinka kauan sitten ja koska ei edennyt, pistettiin se hautumaan.



Toipilasta käytiin myös viihdyttämässä Sellossa, siellä hortoilemalla saa koirat suht pienellä vaivalla kohtuullisen väsyneiksi.
HTM-positioita on myös hieman hinkattu, sen mitä sisällä mahtuu tekemään. Lähinnä noihin vaikeimpiin positioihin hakeutumista oma-aloitteisesti ja palkka lattialle jotta voi taas hakeutua positioon jne. Onhan niissä työsarkaa, edelleen. Ehkä jo ensi viikolla Flow saa liikkua enemmän!

Keskiviikkona olin aamulla hieman ihmeissäni kun heräsin yöllä siihen, että Hippi kävi juomassa. Joi myös aamulla mikä on tälle koiralle poikkeuksellista. Koska koirat syövät raakaruokaa, eivät juo mitenkään ihmeemmin vettä kotona. Tämä jäi tietysti vaivaamaan joten tutkin Hipistä verinäytteet töissä. Kaikki oli kunnossa joten Hipillä taisi vain olla jano :P Tulipahan tutkittua, taas kerran! Hienoa on se, että aikoinaan koholla ollut ALAT-arvo on pysynyt jo useamman vuoden normilukemissa.

PiioPiupali sai paikan rallykisoihin 28.1 joten ilmosin sen samalla myös ensi keskiviikoksi ratatreeneihin kun sellaiset Veikkolassa järjestetään. Hyvä päästä vähän vieraisiin paikkoihin tekemään rataa, radanteko kun on Diolla vielä ihan lastenkengissä. Kyllä se osaa kaikki ALO-luokan asiat mutta pötköön tekeminen ja palkattomuus on sille ne haasteellisimmat asiat. Katsotaan tää kisa ja sitten tietää taas mitä treenata. Tai siis kaikkeahan toki pitäisi treenata.

Ajattelin myös testata miten paljon turkki kasvaa kuukaudessa lisäravinteiden hevoskuurilla. Dio pudotti turkkinsa totaalisesti mutta ilmoitin sen silti näyttelyyn Viroon helmikuun alussa. Lähtötilanne on siis tämä:




On paljon mahdollista, että Dio on tuollaisen kapisen näköinen kuukaudenkin päästä. Hippikin pääsee kehään koska ilmainen ilmo veteraaneille ;) Enpä muista milloin oon viimeks Virossa ollut näyttelyssä! Varmaan joskus Pandan kanssa?

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Uutta vuotta


Potilas Saarinen seuraavana päivänä operaatiosta.


Tässä saa kyllä tiuhaan muistutella itselle, että Flown operaatiosta on vasta kolmisen vuorokautta. Vähän turhan nopeasti tuokin on leikkauksestaan toipunut. Eniten herkkähipiäistä bordercollieta häiritsi se haavan suojana ollut laastari joten otin sen jo seuraavana aamuna pois. Flowlla on selvästi kaikinpuolin herkkä tuo iho sillä se oli aavistuksen ärtyneen näköinen. Joko karvojen ajelu, leikkausalueen pesuun käytetyt aineet, liimaside tai kaikki yhdessä olivat aiheuttaneet punoitusta iholle. Itse haava oli siisti mutta iho reunoilta ärtynyt joten suihkuttelin koko mahan vedellä ja laitoin Vetericyniä.

Eilen hieman huoletti nuo paukut, Flowhan on kesän aikana reagoinut ääniin enemmän kuin ennen ja nyt on tämä toipilasaika samaan syssyyn. Lähdettiin siis raketteja pakoon samaiselle mökille missä oltiin juhannuksena. Siellä olikin sitten 9 koiran lauma juhlistamassa uutta vuotta. Tuonne kuului kyllä paukkuja mutta Flow ei niistä onneksi välittänyt. Muutkaan koirat eivät olleet moksiskaan. Puolenyön aikaan muut koirat olivat sisällä mutta Hippi ja Flow lähtivät ulos katsomaan raketteja. Tuo alue on aidoitettu tukevilla aidoilla kokonaan joten sieltä ei olisi hevillä karkuun päässyt. Eikä mistään läheltä ammuttu raketteja joten koirilla oli "turvallista" ulkoilla pahimpaankin poksahteluaikaan. Sheltit palloilivat rannalla eivätkä kiinnittäneet paukahteluihin mitään huomiota. Lähimmät raketit taidettiin ampua vastakkaiselta rannalta joten tuolla ei ollut koirille vaaraa myöskään siitä, että joku raketti olisi lähtenyt väärään suuntaan. Pahimman tulituksen jälkeen lähdettiin vielä lyhyelle lenkille eikä Flow reagoinut kaukana kuuluviin paukahduksiin lainkaan. Jolkotti hihnassaan rentona ja olisi halunnut leikkiä kepillä. Saa nähdä, vaikuttaako tuo sterilointi Flown mahdolliseen ääniherkkyyteen millään muotoa. Nyt se ainakin oli ihanan rento koko uuden vuoden.



Tuossa Flown haava äsken kuvattuna. Iho punoittaa tuolta yläreunasta vielä mutta haava on edelleen varsin siisti. Itse haavahan on pieni, vain noin viisi senttiä pitkä. Nyt vain sitten mustavalkeen pitäisi malttaa olla levossa vielä tovin. Vaikka Flow on rauhallinen tyyppi, alkaa sillä selvästi tämä totaalilepo aiheuttamaan pieniä patoumia joten täytyy keksiä sille vaikka uusia temppuja naksuteltavaksi. Vaikka jotain tassuilla tehtäviä juttuja.

Flow ei ole ihmeemmin kiinnostunut haavasta mutta saa silti öisin pitää puhallettavaa kauluria, ihan varmuuden vuoksi.


Jos viime vuotta pitäisi jotenkin laittaa pakettiin niin hirveästi ei ole paketoitavaa. Koiratanssissa ei paljoa kisailtu, enemmän meni aikaa tuomarointiin (ja sama tahti jatkuu tänäkin vuonna). Itseasiassa freestylessä Flow kisasi Suomessa vain yhden kisan, SM-kisat. HTM:ssä kisattiin peräti kaksi kisaa. Kunniamainintoja niistä ei herunut mutta Flown asenne alkaa olla parempi seuraamisissa. Se on tärkein asia! Tätä yritämme työstää paremmaksi tänäkin vuonna.
Rallyssa kisattiin VOI- ja MES-luokat läpi. Valionarvoon on vielä matkaa sillä ollaan otettu joka kisassa yksi tai useampi -10. Milloin mistäkin.
Tänä vuonna olisi tarkoitus treenata rallya enemmän ajatuksella, jospa nuo kympit sillä häviäisivät ajan kuluessa.

Hippikin kisasi parit HTM-kisat saaden molemmista KM:t. Nyt pitäisi siirtyä avoimeen, jos haluaa vielä kisata. Tosin oon niin paljon tuomaroimassa, että omien koirien kanssa kisaaminen väistämättä jää hyvinkin vähäiseksi. Mutta ainahan Hippiäisen kanssa voi treenailla uutta ohjelmaa, siitä se tykkää! Rallyssa Hippi sai RTK3-koularin ja ajattelin jättää kisaamisen siihen. Treenaillaan nyt kuitenkin noita MES-juttuja, jos kuitenkin innostuisi korkkaaman senkin luokan. Käytösruutu on vain niin haasteellinen Hipille, se kun alkaa niin helposti haukkumaan siinä. Muutenhan kyseisessä luokassa ei ole mitään ylitsepääsemätöntä Hippiäiselle. Mutta kassellaan.


Piio kokeili yhden rallyn alokisan ja tänä vuonna olisi tarkoitus kisata sitten enemmän. Muiden luokkien liikkeitä ollaan tehty pienessä mittakaavassa jotta ylempiin luokkiin voisi tarvittaessa siirtyä ilman taukoja. Piupalin tärkein tehtävä on kuitenkin olla oma, hömelö itsensä. Siinä se on ihan paras!